Vuosi 2025 on ollut työteliäs, mutta mielenkiintoinen. Olemme Teijo aluevaltuutettuna ja erityisesti aluehallituksen jäsenenä ja Heli-Hannele varavaltuutettuna ja aktiivisena ryhmäkokouksiin osallistujana päässeet seuraamaan läheltä Pohteen päätöksentekoa ja muutenkin Pohteen johtamista ja toimintaa. Talousarviokokoukseenkin Heli-Hannele pääsi mukaan, kun muutama varsinainen valtuutettu poistui kokouksesta omien kuntiensa kokouksiin.
Eniten Pohteen, kuten monen muunkin hyvinvointialueen, toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa harmittaa rahoitusjärjestelmän puutteet. Rahaa on tarpeeseen nähden liian vähän ja lisäksi rahoituksessa on jatkuvasti ennustamattomia muutoksia. Alueilla kaivataan ennen kaikkea rahoituksen vakautta, jotta toiminta voidaan suunnitelmallisesti toisaalta kehittää ja toisaalta sopeuttaa.
Syksyn 2025 vaikein vääntö käytiin odotetusti vuoden 2026 talousarviosta. Siksi keskitymme tässä tekstissä siihen, mitä Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä esitti ja sai talousarvioon – ja mikä ei mennyt äänestyksessä läpi. Ryhmämme strategia oli, että yritämme saada talousarvioon muutamia keskeisiä tavoitteitamme, vaikka talousarvioteksteissä olisi ollut muitakin pieniä muutostarpeita. Kaikista kohdista äänestyttäminen ei mielestämme ollut järkevää politiikan tekoa, ja hallituksessa olimme jo saaneet talousarvioon joitakin pieniä muutoksia.
Pohteen henkilöstöltä on tullut paljon palautetta ns. Tytti työvuorosuunnittelujärjestelmän heikkouksista. Vasemmiston valtuustoryhmän yksimielinen kanta on, että henkilöstön työhyvinvointi on Pohteen koko toiminnan kannalta keskeinen asia. Siksi ryhmämme esitti jo hallituksessa ja sittemmin valtuustossa tekstimuutosta, jossa olennaista on se, että Tyttiä ei laajenneta, ennen kuin todetaan, että sillä on henkilöstön työhyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia tukeva vaikutus ja jos näin ei ole, voidaan harkinnan jälkeen Tytistä myös luopua ja siirtyä vaihtoehtoisiin, toimivampiin työvuorosuunnitteluratkaisuihin. Neuvottelujen jälkeen löydettiin lopulta yhteinen muotoilu, jonka saattoivat kaikki puolueet hyväksyä.
Toinen keskeinen ryhmämme tavoite oli ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen peittävyyden pitäminen nykyisellään 6 %:ssa. Tämä olisi tarkoittanut sitä, että koska yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy, ympärivuorokautisen asumisen paikkoja pitäisi lisätä samassa suhteessa. Kustannukset tästä olisivat olleet meille eitetyn mukaisesti noin 9 miljoonaa euroa. Perustelimme esitystämme arvovalinnoilla: rahat olisi tullut kattaa budjetin kokonaisraamista, mikä olisi merkinnyt alijäämän kattamisvelvoitteeseen jonkin verran lisävaikeuksia.
Pohjaesitys (5,7 %), joka tuli valtuustossa hyväksytyksi, merkitsee sitä, että ympärivuorokautisen asumisen paikat eivät vähene nykyisestä, mutta niihin on entistä vaikeampi päästä. Esitimme neuvotteluissa myös tavoitteemme puolittamista 5,85 %:iin. Tällöin kustannukset olisivat puolittuneet, mutta olisi saatu edes hieman paikkoja lisää. Mutta sekään ei saanut kannatusta muissa ryhmissä. Joten esitimme alkuperäistä ehdotustamme (6 %). Äänestyksessä ryhmämme jäi tässä asiassa yksin.
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti ryhmämme eityksen neuvola- ja kouluterveystarkastusten toteutumiseksi ajallaan (tavoite 100 %). Pohjaesityksessä tavoiteprosentti oli 85 %. Sen sijaan esityksemme siitä, että työttömien terveystarkastusten toteutumisprosentti nostettaisiin 8 %:sta 12 %:iin hävisi niin hallituksen kuin valtuuston äänestyksessä. Perusteluna esityksellemme oli, että terveystarkastusten viivästyminen on pullonkaula, joka estää monen työttömän pääsyn tehokkaiden työllistämispalveluiden piiriin ja siten työllistymään tai muuten vakiinnuttamaan tilanteen. 12 % on mielestämme pieni määrä, kun tavoitteena pitäisi olla, että kaikki saavat tarvitsemansa palvelun.
Vielä ryhmämme esitti, että perustetaan pohjaesityksessä olevien yksiköiden (yksi yksikkö sekä lastensuojelun että mielenterveyskuntoutujien palveluihin) lisäksi vielä yksi lastensuojelun yksikkö ja yksi mielenterveyskuntoutujien yksikkö, jotka aloittaisivat lokakuussa 2026. Perusteluna tälle esitykselle oli, että näiden kalliiden ostopalveluiden kotiuttaminen omaksi toiminnaksi toisi säästöjä Pohteelle ja lisäisi toimintojen hallittavuutta. Esitys hävittiin äänestyksessä.
Valitettavasti tästä tekstistä tuli jo nyt pitkä, vaikka yritimme selittää esityksiä ja päätöksi tiiviisti. Jos lukija kaipaa esim. sitä, kuka valtuustossa äänesti mitäkin esitystä vastaan tai esityksen puolesta, täytyy mennä Pohteen internetsivuille lukemaan kokouspöytäkirjaa. Tässä selostus olisi vienyt liian ison tilan. Samoin ensihoidon palvelutasopäätös ja Oulaskankaan sairaalan jatko vaatisivat omat selostuksensa. Molemmista käytiin pitkä ja monipolvinen keskustelu. Oulaskankaan rahoitukseen valtuusto lisäsi äänestyspäätöksellä määrärahan koko vuodelle 2026. Tämän seurauksena konsernipalveluista pitäisi säästää lisää noin 2 miljoonaa euroa, mikä lisää painetta mm. kuntien kanssa käytäviin kiinteistövuokraneuvotteluihin.
Kaiken kaikkiaan vuoteen 2026 mennään tiukalla talousarviolla, jossa on toki joitakin kehittämiskohteitakin, mutta valitettavasti paljon sopeuttamiskohteita (=säästöjä). Tämä linja jatkuu ainakin vuoden 2028 loppuun, jonka jälkeen toiveissa siintää aika, jolloin talous saataisiin tasapainoon ja päästäisiin aidosti kehittämään palveluja paremmiksi. Rahaahan Pohteelle tulee vuosina 2026 ja 2027 aina enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta kun tarpeet ja kulut kasvavat vielä enemmän, joudutaan koko ajan toimintaa sopeuttamaan.
Teijo Liedes
Aluevaltuutettu (Vas.)
Aluehallituksen jäsen
Heli-Hannele Haapaniemi
vara-aluevaltuutettu (Vas.)
Turvallisuus ja valmiuslautakunnan varajäsen