Minna Halonen jututti Iin vasemmiston aluevaaliehdokkaita Teijo Liedestä ja Heli-Hannele Haapaniemeä. Teijo on ehdolla nyt toista kertaa ja vaikka ensimmäisellä kerralla valtuustopaikkaa ei tullut, hän on vaikuttanut Pohteen tulevaisuuslautakunnassa. Heli-Hannele on myös ehdolla toistamiseen ja kokemusta sosiaali- ja terveyspalveluiden päätöksenteosta löytyy Oulunkaaren alueellisesta neuvottelukunnasta. Molemmilla ehdokkailla on pitkä kokemus kuntapolitiikasta, kuten myös sotesta Oulunkaaren kuntayhtymän ajalta. Aluevaaleissa kannattaakin lähteä vaaliuurnille ja vaikuttaa siihen, että saamme ensimmäistä kertaa iiläisen ehdokkaan aluevaltuustoon.
Miksi teistä on tärkeää äänestää aluevaaleissa?
Teijo: Hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunta ei niitä saa järjestää. Nämä palvelut ovat ihmisille oikeasti tärkeitä, kun elämässä tulee vastoinkäymisiä. Vaaleissa päätetään siitä, minkä suunnan hyvinvointialue ottaa tulevaisuudessa: säästetäänkö ilman, että seurauksia ehditään kunnolla arvioida vai kehitetäänkö palveluja niin, että ne toimivat ja tuovat säästöä pitkällä aikavälillä.
Heli-Hannele: Äänestäminen aluevaaleissa on tärkeää, koska se vaikuttaa suoraan siihen, miten tärkeitä arjen palveluita kuten terveydenhuoltoa, pelastustoimea ja sosiaalipalveluita järjestetään. Aluevaaleissa valitut päättäjät tekevät päätöksiä, jotka koskettavat jokapäiväistä elämäämme. Äänestämällä voi vaikuttaa ennen kaikkea siihen, millaisia arvoja ja tavoitteita päätöksenteossa painotetaan.
Miten Pohde voisi kehittää ikäihmisten hoivapalveluja Iissä?
Heli-Hannele Ikäihmisille yhteisöllinen asuminen voi tarjota sekä turvallisuutta että seuraa, mikä vähentää yksinäisyyttä ja tukee itsenäistä asumista. Kotiin tuotavat palvelut ovat tärkeitä ja kotihoito tekee korvaamattoman arvokasta työtä. Tästä yhteistyöstä minulla on pitkäaikaista hyvää kokemusta omien läheisteni kanssa. Yksilöllisesti toteutettu kuntoutus sairauden tai loukkaantumisen jälkeen parantaa toipumista ja auttaa ehkäisemään pidempiaikaisen hoivan tarvetta.
Osa meistä voi tarvita hoivaa useiden vuosien ajan, kun taas toiset siirtyvät hoivapalveluihin elämänsä loppuvaiheessa ja ovat siellä lyhyen ajan tai eivät ollenkaan. Ympärivuorokautisen hoivan tarvetta pitää pyrkiä lykkäämään mahdollisimman pitkälle tukemalla ikäihmisten toimintakykyä. Kaikki mikä parantaa yleistä hyvinvointia, tukee ikäihmisten hyvinvointia, nyt ja tulevaisuudessa. Väestö ikääntyy joka tapauksessa ja hoivan tarve kokonaisuudessaan tulee lisääntymään.
Teijo: Olennainen kehittämisen kohde on hoitoketjun sujuvuus. Se voi toteutua, jos saadaan aikaan toimiva omalääkärijärjestelmä ja terveys- ja sosiaalipalvelujen yhteensovittaminen niin, että hoidossa otetaan huomioon ihmisen kokonaistilanne. Tarvitaan lisäksi yhteisöllistä asumista, digitaalisia palveluja, hyvää kotihoitoa ja jossain vaiheessa akuuttiosasto takaisin Iihin.
Mitä mieltä olette hallituksen kokeilusta, jossa yli 65-vuotiaat voivat käydä yksityisellä lääkärillä julkisen terveydenhuollon hinnalla?
Teijo: Kolme käyntikertaa vuodessa yksityisellä ilman hoidontarpeen arviointia johtaa siihen, että hoitoketjut katkeavat ja lääkäreitä lähtee lisää yksityiselle sektorille ja lääkäripula pahenee julkisella puolella. Lisäksi kokeilu syrjii nuorempia. Kyllä julkisen terveydenhuollon pitää olla kaikille tasapuolista. Siis kerrassaan huono ajatus.
Heli-Hannele: Mielestäni tämä ei palvele hoidon jatkuvuutta. Pitkäaikaissairaudet ja lääkehoidon yhteensovittaminen tulee aina arvioida, vaikka hoidettaisiin pientäkin vaivaa. Tietenkin yli 65-vuotiailla voi olla yksinkertainen vaiva, joka hoituu helposti, kunhan pääsee nopeasti lääkäriin. Lyhyellä aikavälillä tämä voikin tarkoittaa yksittäiselle henkilölle parannusta palveluihin. Tämä osaltaan suuntaa myös henkilökunnan siirtymistä yksityiselle puolelle ja lisää siten osaavan työvoiman saatavuuden ongelmia hyvinvointialueilla. Yksityiset palveluntarjoajat keskittyvät isommille paikkakunnille, joten ei tämä mielestäni tasapuolista palveluiden saatavuutta lisää.
Ovatko Pohteen asiakasmaksut mielestänne sopivalla tasolla?
Heli-Hannele: Monilla hyvinvointialueilla, myös Pohteella, on nostettu asiakasmaksuja. Maksut ovat nousseet liian korkeiksi. Samaan aikaan hallitus on leikannut heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa. Julkisen terveydenhuollon asiakaskunnassa on paljonsairastavia ja pienituloisia, joille maksut kertyvät. Terveydenhuoltoon pitää kaikilla olla vara hakeutua. Maksuhuojennusten ja -vapautusten hakemista olisi tehtävä nykyistä selkeämmäksi. On todellisena vaarana, että asiakasmaksujen ulosottojen määrä kääntyy nousuun.
Teijo: Maksut ovat liian korkeita. Esitin Pohteella näihin maksuihin korotusten puolittamista, mutta ei se mennyt läpi lautakunnassa eikä valtuustossa. Maksun alentamista voi aina hakea, mutta se on tehty erittäin byrokraattiseksi ja monelle, etenkin vanhukselle, liian vaikeaksi. Ulosotot ovat jo lisääntyneet, nämä maksut kun ovat suoraan ulosottokelpoisia.
Miten nuorten pääsyä mielenterveyspalveluiden piiriin voisi parantaa?
Teijo: Koulupsykologeja pitää saada lisää nimenomaan kouluille. Palveluita pitää ylipäätään olla tarjolla enemmän lähipalveluina. Turvallisen aikuisen pitäisi olla läsnä siellä, missä nuoret ovat. Kyseessä on laaja yhteiskunnallinen ongelma, joka ei poistu vain seurauksia hoitamalla. Yksi keskeinen syy tähän on älylaitteet ja sosiaalinen media. Niiden tilalle pitää saada muita harrastuksia.
Heli-Hannele: Aina näissä parantamisen ja kehittämisen kysymyksissä pitää perehtyä nykytilaan, ennen kuin osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä, että asiat menisivät parempaan suuntaan. Minulla ei ole tällä hetkellä tarkkaan tiedossa, missä pullonkaulat ovat, kun tarve palveluille on kasvanut ja palveluiden piirin pääsemistä joutuu odottamaan.
Lapsi, joka kärsii mielenterveysongelmista, saattaa jäädä pitkäksi aikaa ilman tarvitsemaansa apua. Tämä voi johtaa siihen, että tilanne pahenee ja tarvitaan lastensuojelun tukea. Psykologien rekrytointi on vaikeaa, hakijoita ei ole riittävästi. Päättäjän näkökulmasta voin sanoa, että tulen tukemaan esityksiä, joissa nuorten palveluita parannetaan. Kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyö eli ns. yhdyspinnat ovat tärkeitä kaikessa hyvinvointityössä, ja tulevina vuosina yhteistyön pitää edelleen tiivistyä.
Miten tulevaisuudessa aiotaan turvata sopimuspalokuntien elinvoimaisuus?
Heli-Hannele Suurella osalla sopimuspalokuntiin kuuluvista henkilöistä, kuten myös pelastuslaitoksen päätoimisesta henkilöstöstä lienee nuoriso-osastotaustaa. Asenneilmapiiri, poliittinen tahtotila ja taloudelliset mahdollisuudet vapaaehtoistoimintaan ovat tärkeitä. Ilman tiloja ja kalustoa ei voi toimia. Nykyisessä maailmantilanteessa koko pelastustoimen keskeinen rooli on aivan olennaisen tärkeää yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämisessä.
Teijo: Tähän on kaksi tietä: pitää saada lisää nuoria palokuntaharrastuksen pariin ja toisaalta kannustaa nuoria pelastusalan koulutukseen. Hyvinvointialueen pitää antaa resurssia nuorten harrastukseen ja turvata pienten paloasemien toiminta jatkossa, kuin myös huolehtia hyvän työnantajan roolista myös sopimuspalokunnissa.
Mikä on yksi tärkeä asia, jonka haluaisitte laittaa hyvinvointialueella kuntoon?
Teijo: Jos on pakko valita yksi, niin se on perusterveydenhuollon turvaaminen. Lisää lääkäreitä perusterveydenhuoltoon, koska erikoissairaanhoidossa säästetään, kun vaivat hoidetaan ajoissa. Samalla hoitoketju paranee, kun hoitoon yhdistetään sosiaalipalvelut.
Heli-Hannele: Hoitoon pääsy on tärkeintä. Odotusajat ja jonot uhkaavat pidentyä. Hyvästä hoidosta ja digitaalisten palveluiden toimivuudesta tulee myös paljon hyvää palautetta.
Julkaistu Iin Vasemmiston vaalilehdessä 2.4.2025