Tei­jo Lie­des: Vap­pu­pu­he 2026

Ihan aluksi haluan herätellä kuulijoita siihen, että elämme ainakin toistaiseksi demokratiassa, jossa kansalaiset voivat vaikuttaa siihen, miten maata ja kuntia hallitaan. Kunta- ja aluevaalista on kohta vuosi, ja eduskuntavaalit ovat taas kerran edessä.

Julkisuudessa näkyy paljon kritiikkiä nykyhallitusta ja sen politiikkaa kohtaan, mutta miten käy sitten, kun ollaan vaaliuurnilla. Lähtevätkö pienituloiset ja vähäväkiset kansanosat äänestämään ja vaihtamaan Suomen suuntaa? Nyt olisi jokaisen aktivoiduttava ja osallistuttava, käytettävä omia mahdollisuuksia vaikuttaa, että ei ajauduta tilanteeseen, jossa vaikuttaminen ei enää ole mahdollista.
Kun lähdemme kohta Järjestötalon edestä marssimaan, siinä on heti tarjolla mahdollisuus osoittaa mieltä ja näyttää, että muutostahtoa meillä on. Eli joukkoon saa liittyä.
Katselin tätä puhetta varten hieman sitä, mitä olen puhunut kahtena edellisenä vuotena tässä samassa tilanteessa. Eipä ole paljon asiat muuttuneet. Maan hallitus on jatkanut omaa politiikkaansa seurauksista välittämättä. Kyllä me kaikki tiedostamme sen, että maan talous on huonossa jamassa ja Suomi velkaantuu kovaa vauhtia. Velkaantumisessa pitäisi kuitenkin muistaa kaksi asiaa:
1. Onko velalle kansantaloudessa katetta? Kun lasketaan kansantalouden varallisuutta, siihen pitäisi ottaa mukaan kakki valtion omaisuus ja rahastot, mm. eläkerahastot. Luottoluokittajat ilmeisesti ymmärtävät tämän, koska eivät ole laskeneet Suomen luottokelpoisuutta juuri lainkaan velkaantumisesta huolimatta. On tietenkin huono juttu, että velat pitää maksaa pois, mutta vielä huonompi juttu on, jos velkojen hoito maksatetaan niillä, joilla ei ole tähän varaa, eli yhteiskunnan pienituloisilla ja vähäosaisilla, leikkaamalla heidän palveluitaan ja korottamalla asiakasmaksuja niin, että he ovat pian ulosotossa – ketä tämä palvelee pitkällä tähtäyksellä? Näin on pakko kysyä.

Erityisen pahoillani olen siitä, miten hallituksen kehysriihi jälleen kohteli pienituloisia. Asiakasmaksujen ulosotot ovat jo nyt lisääntyneet selvästi. Lisäksi Pohteella ei ole Vasemmiston esityksistä huolimatta pystytty päättämään tasasuuruisten asiakasmaksujen huojentamismahdollisuudesta. Eli esim. terveyskeskus- ja poliklinikkamaksut menevät suoraan ulosottoon, jos niitä ei pysty maksamaan. Pohde voi myöntää maksulle lisäaikaa ja jaksotusta, mutta aina maksu on viime kädessä maksettava. Ja viimesijassa myönnettävän toimeentulotuen saamiseksi on käytävä monimutkainen byrokratia kaikkine selvityksineen, johon kaikki eivät yksinkertaisesti kykene.

Pohde voisi periaatteessa jättää asiakasmaksukorotukset tekemättä, jopa poistaa esim. terveyskeskusmaksun, mutta valtio joka tapauksessa leikkaa Pohteelta maksimiasiakasmaksuja vastaavan rahoituksen. Kun Pohteen taloustilanne on, mikä on, niin ei ole realismia saada aluevaltuustoa päättämään maksujen alentamisesta, saati poistamisesta.

2. Toinen asia, joka piitäisi muistaa, on se, että kysymys on arvoista: siitä, mihin rahaa käytetään, rahaahan kuitenkin näyttää olevan niihin kohteisiin, jotka ovat hallituspuolueiden ideologian mukaisia. Onko oikein, että maksetaan yritystukia osakkailleen voittoa tuottaville yrityksille? Ovatko puolustusmäärärahojen huimat korotukset kuitenkaan niin tarpeellisia, kuin väitetään, ja kohdistuvatko määrärahat juuri oikeisiin asioihin, niihin, joilla tätä maata puolustetaan tehokkaimmin suhteessa käytettyyn rahaan. Sinänsä ei liene epäselvyyttä siitä, että tätä maata, Suomea, kannattaa puolustaa, kyse on vain siitä, miten se tehdään parhaiten.

Ja sitten pääsen lempiaiheeseeni: Suuri taistelu meillä on itse asiassa käynnissä koko ajan toisella rintamalla: Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n ja Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n äsken julkaisemassa raportissa todetaan, että Ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden uhka, vaan nykyinen todellisuutemme. Se on siis täällä tänään. Ja ihmiskunta hulluine johtajineen syytää miljardeilla euroilla pommeja toistensa niskaan tajuamatta, että he ampuvat koko ajan itseään jalkaan. Sotiin uhratuilla rahoilla ilmastonmuutos olisi hoidettavissa aivan kivuttomasti ja tulevat sukupolvet voisivat nauttia vakaasta elämästä vakaalla maapallolla.
Iissä on lähdetty aikanaan rohkeasti edellä kulkijaksi ilmastoasioissa, mutta tahti meilläkin on hidastunut. Tuulivoiman vastustus on kasvanut ja aiheellistakin kritiikkiä esitetään luonnon monimuotoisuuden häviämisestä. Olemme muokkaamassa vahvasti elämänympäristöämme: Uusi kaava-alue Kirkonrantaan, Datakeskus Hervaan, ohitustie nelostien ja radan väliin, rakennamme uutta koulua Valtarille, uusiakin tuulipuistoja suunnitellaan, sähköasemia ja akkuvarastoja rakennetaan. Mielestäni kaikkiin ympäristöä muokkaaviin hankkeisiin, vaikka ne olisivat kuinka vihreitä, on tulevaisuudessa liitettävä arvio ympäristövaikutuksista ja liitettävä velvoitteita ns. ympäristökompensaatioihin. Eli on määrättävä esim. ennallistamaan ympäristöä jossain toisessa kohteessa tai määrättävä korvauksia ympäristön tuhoutumisesta. Näillä korvauksilla voitaisiin sitten investoida päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin. Hyvä puoli on tietenkin se, että nämä hankkeet tuovat työtä ja toimeentuloa Iiläisille. mutta ei sitäkään voi tehdä millä hinnalla tahansa.
Maan hallituskin heräsi ilmeisesti samaan ongelmaan: se lisäsi turvetuotantotukea 18 miljoonaa euroa huoltovarmuuden varjolla ja päätti lopettaa kompostien tarkastukset. Rottalaumoja odotellessa toivotan teille kaikille hyvää vappua!

Teijo Liedes
Vasemmistoliiton Iin osaston puheenjohtaja