Val­tuus­toa­loit­teet

27.1.2025 Iin kunnan omistaman maa-alueen metsien suojelu Iin Kirkkosaaressa

Esitän, että Iin kunta suojelisi Iin Kirkkosaaressa omistamansa maa-alueen metsät kaikenlaisilta hakkuu- ja maanmuokkaustoimeniteiltä saaren itäpäästä saaren ylittävään sähkölinjaan saakka. Samalla tulee selvittää yhdessä toisen maanomistajan kanssa Kirkko- ja Leppisaaren väliin maankohoamisen myötä muodostuneen kosteikon luontoarvot ja mahdollisuudet suojella alue.
Perustelut:
Kirkkosaari on ainoa Iijoen saari mereltä Raasakkaan saakka, joka on säästynyt pääosiltaan rakentamattomana. Saaressa näkyy jonkin verran ihmisen toiminnan jälkiä, mutta se on säästynyt esim. maanmuokkaukselta osin sen takia, että siellä on sijainnut aikoinaan jonkinlainen kirkko ja se on kaavoituksessa siten säästynyt rakentamiselta kulttuurihistoriallisista syistä. Voimassa oleva osayleiskaava ei kuitenkaan estä metsähakkuita saaressa. Kirkkosaari on luontohelmi keskellä Iitä ja se on turvapaikka, joskin pieni mutta tärkeä, monille vanhan metsän kasvi- ja eläinlajille.

Suojeluvaihtoehdot tulee selvittää 30.09.2025 mennessä.

Teijo Liedes
kunnanvaltuutettu (vas.)

Liitteenä Luontoliiton Metsäryhmän vapaaehtoisen metsäkartoittajan Anni Mannisen
raportti 30.09.2025 tekemältämme pienimuotiselta kartoitusretkeltä.

23.9.2024 Matonpesupaikan perustaminen kotitalouksien käyttöön 

Iin kunnan alueelle tarvitaan matonpesupaikka. Matonpesu on paitsi hyödyllistä niin mukavaa yhteistä puuhaa. Maalle perustetulla matonpesupaikalla on merkitystä vesistöjen hyvinvoinnille, koska se vähentää haitallisten kemikaalien päätymistä vesistöihin ja vesistöjen rehevöitymistä. 

Matonpesupaikalle tulee sijoittaa pesualtaita, mattomankeli ja kuivauspuomit. Vesi tulee ottaa vesijohtoverkosta, ja jätevedet johtaa viemäriverkostoon. Pesupaikan tulee olla asfaltoitu, jotta pesuvedet eivät sotke maaperää vaan valuvat suoraan jätevesiviemäriin. 

Matonpesupaikan ylläpitokustannukset ovat edulliset, mutta rakentamiskustannuksiin tarvitaan määräraha talousarvioon. 

Ehdotamme, että Iin kunta perustaa matonpesupaikan kotitalouksien käyttöön.

Iissä 23.9.2024 

Iin Vasemmiston valtuustoryhmä

13.5.2024 Iin kunnan on jatkettava toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta

Maksuton toinen aste otettiin käyttöön valtakunnallisesti elokuussa 2021 ja samalla oppivelvollisuus nousi 18 ikävuoteen. Oppivelvollisille myönnettiin maksuttomat oppimateriaalit sen vuoden loppuun asti, jona nuori täyttää 20 vuotta. Muutoksen ansiosta jokainen nuori sai lukion tai ammatillisen koulutuksen tutkinnon suoritettua riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta.

Pelkän peruskoulun oppimäärän suorittaneiden työllisyysaste on noin 45 prosenttia, kun jo toisen asteen tutkinnon suorittaneilla työllisyysaste nousee yli 70 prosenttiin. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen edistää siis merkittävästi myös työllistymistä ja osallistumista yhteiskuntaan.

Nyt Petteri Orpon hallitus on päättänyt rajata toisen asteen maksuttomuutta sen vuoden loppuun, kun nuori täyttää 18 vuotta. Hallituksen päätös tarkoittaa, että toisen asteen opinnot tulisivat maksullisiksi kesken opintojen, useimmille viimeisen vuoden osalta.

Maksuttomuus vaikuttaa koulutuksen tasa-arvon toteutumiseen ja vähentää eriarvoisuutta. Vuoden 2022 Lukiolaisbarometrin mukaan 45 prosenttia ensimmäisen vuoden opiskelijoista koki maksuttomuuden vaikuttaneen lukioon hakeutumiseen.

Hallituksen päätös rajata maksuttomuutta on herättänyt laajaa vastustusta koulutuskentällä. Suomen lukiolaisten liitto on todennut muutoksen olevan erityisen kipeä niille nuorille, joilla on vaikeuksia toimeentulon, terveyden tai oppimisen kanssa. Suomen Vanhempainliitto on sanonut päätöksen olevan ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että jokainen nuori suorittaisi toisen asteen tutkinnon loppuun. Myös opettajien ammattijärjestö OAJ on ilmaissut huolensa uudistuksesta ja todennut sen sotkevan koulutuksen järjestäjien, rehtoreiden ja opettajien arkea. Muutoksesta aiheutuu opettajille lisätyötä ja kunnille hallinnollista byrokratiaa, jonka vuoksi tavoitellut säästöt voivat jäädä saavuttamatta.

Iin kunnan ei tule toimeenpanna hallituksen päätöstä vaan jatkaa maksuttomien oppimateriaalien tarjoamista toisen asteen loppuun asti. Hallituksen haitallisista uudistuksista on poikettu paikallisesti myös aiemmin, kun kunnat jättivät toteuttamatta varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja kasvattavia ja subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta rajaavia Sipilän hallituksen päätöksiä.

Maksuttomuuden keskeyttäminen kesken tutkinnon aiheuttaisi Iin kunnalle hallinnollisia kustannuksia sekä kuormittaisi rehtoreiden ja opettajien työtä. Iin taloudellinen panostus tulisi osoittaa nuorten koulutuksen turvaamiseen hallinnon lisäämisen sijaan.

Vasemmistoliiton Iin valtuustoryhmä esittää, että Iin kunta jatkaa maksuttoman toisen asteen koulutusta nuorille koko tutkinnon ajan.

Iissä 13.5.2024, Vasemmiston valtuustoryhmä

13.12.2021 Vuorovaikutuksen pelisäännöt

Tämän syksyn aikana useampi kunta on ollut otsikoissa luottamushenkilöiden käytöksen ja keskustelukulttuurin kovenemisen vuoksi. Erityisesti sosiaalisen median kautta tapahtuvat häirintä ja vihapuhe ovat lisääntyneet. Iissäkin tämä on ollut nähtävissä ja kuultavissa. Myös viranhaltijat ovat joutuneet kohteeksi.

Häirintä ja vihapuhe ovat haitallisia paitsi niiden kohteiksi joutuville yksilöille, myös laajemmin päätöksenteolle ja demokratialle. Asiaa on myös selvitetty erilaisin tutkimuksin, tuoreimpana Kuntaliiton 2021 julkaisema Häirinnän rajat. Häirinnän on todettu vaikuttavan sekä yksilöllisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Häirinnällä on huolestuttavia vaikutuksia paikallisen päätöksenteon näkökulmasta. Häirinnän uhka ja huonot kokemukset saavat epäröimään ehdokkaaksi asettumista. Lisäksi uhkailu on johtanut keskusteluaiheiden rajautumiseen häirinnän pelon vuoksi. (Kyösti & Airaksinen, 2021)

Häirinnän kokemus asettuu luottamushenkilöillä asiakysymysten ja henkilökohtaisuuksiin menemisen rajalle. Asiakysymyksistä käytävä keskustelu ja mielipide-erot ovat osa politiikkaa. Henkilöihin kohdistuva loukkaaminen ja uhkailu taas ylittävät soveliaan keskustelun rajat. Vain pieni osa häirintätapauksista päätyy julkisuuteen. Usein niistä ei haluta puhua julkisesti, koska julkisen ulostulon pelätään pahentavan tilannetta esimerkiksi uhriutujaksi syyttämisen ja kokemusten vähättelyn myötä. Toisaalta keinoja tai väyliä raportoida asiasta ei ole. (Kyösti & Airaksinen, 2021)

Häirintäilmiöön puuttuminen vaatii toimia yhteiskunnan eri tasoilta. Siihen on puututtava paikallisella tasolla luomalla yhteisiä rajoja ja periaatteita päätöksenteon keskusteluareenoille. Häirintäkokemuksien käsittelyyn tarvitaan kanavat paikallisella tasolla. Lisäksi on tärkeä pohtia sitä, missä määrin erilaiset häirinnän muodot tunnistetaan ja tunnustetaan häirinnäksi. (Kyösti & Airaksinen, 2021)

On tärkeää, että pystymme tunnistamaan häirinnän ja vihapuheen sekä tiedämme, miten niihin puuttua, jos kohtaa niitä itse tai huomaa jonkun toisen joutuvan niiden kohteeksi. Koulutusta asian tiimoilta on saatavissa, mm Hallintoakatemian ”Häirinnän ja vihapuheen torjuminen luottamushenkilönä”.

Esitämme, että vuorovaikutuksen pelisäännöistä ja rajoista sovitaan, ja luottamushenkilöitä ja esimiesasemassa olevia viranhaltijoita koulutetaan tunnistamaan ja ehkäisemään häirintää ja vihapuhetta.

Iissä 13.12.2021

Iin Vasemmiston valtuustoryhmä

26.8.2019 VALTUUSTOALOITE KOULUMATKOJEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI

Kunnanvaltuusto päätti talouden tasapainottamissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä (29.4.2019/ § 39) nostaa koulukuljetusrajoja ja ottaa käyttöön koulukuljetuksessa olevien oppilaiden noutopaikat. Tämä aiheuttaa hankaluuksia ja turvattomuutta monen oppilaan koulumatkaan. Osa oppilaista asuu valaisemattomien teiden varsilla, joita ei talvisaikaan aurata ennen iltaa.

Edellytämme, että opetus- ja yhdyskuntapalvelut aloittavat pikaisesti yhteistyön, jotta tällaiset reitit saadaan kartoitettua. Niiden auraus- ja kunnossapitoaikataulua sekä mahdollista valaistusta tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että koululaiset voivat kulkea koulumatkansa turvallisesti auratuilla, kunnossa olevilla teillä. Tämä yhteistyö tulee käynnistää samanaikaisesti myös ELY:n suuntaan sen hallinnassa olevien teiden osalta

Iissä 26.8.2019

Vasemmiston valtuustoryhmä